Pimeällä Pietarsaareen

Peltojen yllä leijui usva, ja ilta alkoi jo hämärtymään syvän siniseksi. Lämpotila oli laskenut nopeasti kymmeneen asteeseen. Olimme juuri tehneet pienen pysähdyksen ja riisuneet aurinkolasit pois. Nautimme hiljaa tästä yhä syvemmän siniseksi muuttuvasta maisemasta, kun ajoimme kasi tietä kohti Pietarsaarta. Mietin mielessäni niitä villakerrastoja, jotka oli jätetty autotalliin. “Eihän niitä mihinkään tarvi”, olin todennut Ainolle, …

Lue koko teksti